Julkisen terveydenhuollon tila on hyvin karu. Sote-uudistuksella on tarkoitus vastata toimintaympäristön muutoksiin ja turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Keskeistä soten uudistamisessa olisi perusterveydenhuollon palveluihin pääsyn nopeuttaminen kustannustehokkaasti.
Kestävää hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä laadukkaita sote-palveluja. Onko nyt näin? Ei ole! Mitä olemme saaneet? Kaaoksen ja lisäkuluja. Pidemmät jonot, hallintoa ja byrokratiaa.
Hyvinvointi ja terveys kuuluvat kaikille. Ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoitoon pääsy ovat avainasemassa. Hoitoon pääsyn pitkittyessä pitkittyy myös sairaus ja oheen tulee muita liitännäisongelmia. Tämä ei ole myöskään kustannustehokasta pidemmällä aikajänteellä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyökykyä ja tiedonkulkua tulisi lisätä.
Terveyserot korostuvat tulojen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Mikäli henkilöllä on vakuutustaso korkea sekä tulot kohdillaan, hän voi käyttää yksityistä sektoria. Korostettuna monialaista apua saa hyvinkin paljon nopeammin hyvätuloinen yksityisellä puolella kuin julkisen jonoihin ajautunut heikompituloinen kansalainen. Haluammeko me lisätä hyvinvointia ja terveyttä vai viedä palvelut entistä vaikeammin tavoitettaviksi?
Lohjan sairaalan synnytysosaston sulkeminen oli virhe, vaikutusarvioinnin teko oli lähes olematonta. Oliko kyseessä Jorvin uudistukseen tähtäävä toimi, vaiko sattuma ja asioiden ketjureaktio perusteluin. Kyllä, Jorvi on lähellä, mutta onko sillä tarpeeksi kantokykyä, jotta kärsijäksi eivät joudu synnyttävät äidit ja samalla työntekijät kuormitu?
Tehokkuutta ei lisätä sillä, että laitetaan saman henkilön vastuulle kuormittavissa määrin liiallinen määrä työtehtäviä. Syntyvyys on jo nyt rajussa laskussa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään naista tai vastasyntynyttä.
Karkkilan terveysasemakin on lakkautusuhan alla. Miten järjestetään palveluihin pääsy jos palvelut karkaavat yhä kauemmaksi? Meidän tulisi välttää sairauden kärjistyminen oheisongelmineen, joka johtaa ennen pitkää kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Tämä koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia.
Kansantalouden, syntyvyyden rajun laskun ja kestävyysvajeen vuoksikin on tärkeää, että toimivalla perusterveydenhuollolla voitaisiin ylläpitää henkilöiden työkyvykkyyttä nykyistä pidempään. Mielenterveysongelmat ovat räjähdysmäisessä kasvussa. On pysäyttävää, että jopa alle 30-vuotiaat joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle henkisistä syistä, koska heille ei ole pystytty tarjoamaan oikea-aikaisesti tarvittavia mielenterveyspalveluita.
Tämä näkyy myös armeijan porteilla. Maailmantila huomioiden kuka puolustaa maatamme, kun armeijastakin haetaan vapautuksia?
Otetaanko vanhuksia huomioon digitalisaation edetessä? Digitaaliset palvelut eivät voi korvata kokonaan lähipalveluita. Terveyspalveluita tarvitsevat eniten ikäihmiset.
Terve, työkykyinen väestö on kestävän kansantalouden perusta.
Juttu on julkaistu Karkkilalainen.fi
