Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä lakimuutoksia nuorten tulevaisuuden hyväksi. Tarkoituksena on tukijärjestelmän uudistus sekä esi- ja perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Uutta lakia aletaan noudattaa 1.8.2025.

Tavoite on selvä: Selkeyttää oppimisen tukea ja yhtenäistää oppimisen tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Keskiössä on siirtää tuen painopistettä varhaiseen sekä oikea-aikaiseen tukemiseen. Oppimistulosten suunta ja koulujen nykyinen vääräsuuntainen laskukiito pyritään kääntämään oikeille raiteilleen.

Avainasemassa on ennaltaehkäisy ja erilaisille oppijoille tuen ja avun saanti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uudet ryhmäkohtaiset tukimuodot korvaavat nykyisen yleisen tuen.

Tämä muutos toki velvoittaa ja vastuuttaa koulun väkeä hyvinkin paljon ja koulujen sisäiset toimintamallit nousevat keskiöön. Ryhmäkoot muutetaan nykyistä maltillisemmaksi, täten taataan erityisen tuen tarvitsijoille ansaitsemansa tuki nykyistä paremmin, korostuen pienryhmissä erityisoppilaat huomioiden.

Opettajille tulevaisuudessa vähemmän byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa, resurssit opetukseen pääpainona. Erityisluokat ja pienryhmät lisääntyvät. Erilaisille oppijoille ja tuen tarvitsijoille apua entistä matalammalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Oppimisrauha ja opetusrauha pyritään palauttamaan!

Tähän tarvitaan kotien yhteistyötä. Pumpulikasvatus seis! Rajat ovat rakkautta ja tunnetaidot tulee opetella! Mielestäni oppimisen tuen uudistus on todella hieno askel oikeaan suuntaan. Nämä muutokset ovat enemmän kuin tarpeen!

Eduskunnassa käynnissä on myös parlamentaarinen peruskoulun tulevaisuustyön ryhmä. Kenttää on myös kuultu, mikä onkin ensiarvoisen tärkeää. Sata miljoonaa euroa rahaa laitetaan yllämainittuun oikeasuuntaisen muutoksen tukeen.

Muita muutostarpeita koulukentällä mielestäni ovat: Tarvitsisimme kouluihin saavutettavat psykologipalvelut matalalla kynnyksellä sekä ohjaajille osin samat oikeudet kuin opettajilla turvallisuuden ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Kouluruoan tulisi olla laadukkaampaa. Raha toki puhuu tässä, syy ei ole koulujen keittäjissä. Kouluruoka on paperilta tarkasteltuna laadukasta ja monipuolista, mutta todellisuus on hyvin ravintoköyhää ja hiilihydraattipainotteista. Terveellinen, ravitseva ruoka tuo jaksamista ja auttaa myös keskittymiseen. Keho ja mieli ovat yhtä. Proteiini puuttuu lähes kokonaan.

Suuntaus on myös menossa mielestäni entistä huolestuttavampaan suuntaan. Kouluruoka on liian monelle lapselle se päivän ainoa lämmin ateria ja laatu on vuosien varrella todella jyrkässä laskukiidossa. Hinta ei saisi määrittää kaikkea.

Ei vääräsuuntaiselle inkluusiolle! Kyllä oppi- ja opetusrauhalle kouluissa. Lisää resursseja nuorille, tulevaisuutemme rakentajille.

Juttu on julkaistu Karkkilalainen.fi